• Frontpage /

Kestävyystermien ABC

Ekologinen kestävyys

Ihmisen taloudellinen ja aineellinen toiminta sovitettuna maapallon ympäristön kantokykyyn. Keskiössä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyminen.

Sosiaalinen kestävyys

Hyvinvoinnin edellytykset siirtyvät vastaavina nykyisiltä sukupolvilta seuraaville. Sosiaaliselle kestävyydelle keskeistä on väestönkasvun, köyhyyden, ruokapulan, terveysongelmien, sukupuolten välisen epätasa-arvon ja koulutuksen puutteen korjaaminen, mikä tukee ekologista ja taloudellista kestävyyttä.

Taloudellinen kestävyys

Talous ei perustu luonnonpääomien heikkenemiseen tai ehtymiseen. Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan perustoiminnoille ja sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden saavuttamiselle.

Kestävän kehityksen kulttuurinen ulottuvuus

Kulttuurinen kestävyys on neljäs kestävän kehityksen ulottuvuus. Se tarkoittaa kulttuuriperinnön vaalimista, kulttuurien kehittymistä ja välittymistä seuraaville sukupolville. Kulttuurinen kestävyys tavoittelee myös kulttuurien välisen yhteistyön edistämistä, mikä edellyttää kaikkien oikeuksien kunnioittamista.

Ilmastonmuutos

Maapallon ilmasto on lämmennyt ihmistoiminnan päästöjen seurauksena yli yhden asteen. Kahden asteen lämpenemisestä seuraa suurella todennäköisyydellä katastrofaalinen ilmastonmuutos, joka aiheuttaa merkittävää vaaraa suurimmalle osalle maailman ihmisistä ja luonnosta kansanterveydellisten uhkien, ruoantuotannon heikkenemisen ja lajikadon seurauksena.

Ilmastopäästöjä aiheutuu kestämättömästä energiankäytöstä, maankäytöstä ja maankäytön muutoksista, elämäntyyleistä ja kulutustottumuksista.

Ilmastopäästö

Ilmastoa lämmittävän kasvihuonekaasun päästö ilmakehään. Monilla kaasuilla on ilmastoa muuttava vaikutus. Hiilidioksidiekvivalenttia (CO₂e) käytetään yhteismitallistamaan eri kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta.

Hiilineutraali

Ilmastopäästöjä tuotetaan korkeintaan saman verran kuin niitä sidotaan ilmakehästä. Ilmastolakiin on kirjattu Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035.Organisaation hiilineutraaliutta tarkastellaan organisaation sisäisesti: hiilineutraalin organisaation päästöt ovat korkeintaan yhtä suuret kuin hiilen sidonta.

Hiilijalanjälki

Ihmistoiminnan ilmastopäästöt. Hiilijalanjäljellä arvioidaan ihmisen, ryhmän tai organisaation ilmastovaikutusta.

Ilmastokädenjälki

Uuteen rakentamislakiin (751/2023) valmisteltavan asetuksen¹ mukaan ilmastokädenjälki esiintyy vain tilanteessa, jossa myönteistä ilmastovaikutusta ei syntyisi ilman toteutunutta hanketta tai toimenpidettä. Kädenjälki voidaan ajatella päästöjen vähentämispotentiaaliksi, joka mahdollisesti toteutuu. Määritelmä ei ole vakiintunut.

Hiiliviisaus

Toimintaa ilmastopäästöjen välttämiseksi ja vähentämiseksi. Ilmastotavoitteiden seurauksena muuttuva toimintaympäristö edellyttää yrityksiltä ja organisaatioilta toimia, joihin kuuluu hiilijalanjäljen seuranta ja tavoitteellinen päästöjen vähentäminen.

Päästökompensaatio eli päästöjen kumoaminen

Ilmastopäästö hyvitetään sitomalla vastaava määrä hiiltä muualla. Kompensaatioon voidaan turvautua toissijaisesti vasta sen jälkeen, kun päästön aiheuttamista ei ole voitu estää.

Luontokato

Luonnon monimuotoisuus ja ihmiselämän edellytyksenä olevat ekosysteemipalvelut häviävät nopealla vauhdilla ihmistoiminnan seurauksena. Luonnonvarojen käyttö, saastuminen ja ilmastonmuutos aiheuttavat luontokatoa.

Luonnon monimuotoisuus

Ekosysteemien, lajien, yksilöiden ja geenien kirjo. Rikas monimuotoisuus lisää luonnon paineensietokykyä häiriöitä kohtaan.

Luonnonvarat

Hyödynnettävissä olevat luonnon osat. Uusiutumattomat luonnonvarat ehtyvät hyödynnettäessä (esim. hiekka, turve ja neodyymi). Uusiutuvat luonnonvarat voivat ehtyä, jos niitä käytetään uusiutumisvauhtiaan nopeammin (esim. kuusi, puu, pohjavesi). Neitseelliset luonnonvarat tulevat alkutuotannosta eivätkä siten ole kierrätettyjä. Luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen on tärkein keino estää luontokatoa.

Ekologinen jalanjälki

Luonnon pinta-ala, joka tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttamien luonnonvarojen tuottamiseen ja jätteiden käsittelyyn. Ekologisella jalanjäljellä arvioidaan ympäristövaikutusta.

Ekologinen kompensaatio

Luonnolle aiheutettu haitta hyvitetään parantamalla vastaavanlaisesti luonnon tilaa muualla. Kompensaatioon voidaan turvautua toissijaisesti vasta sen jälkeen, kun haitan aiheuttamista ei ole voitu estää.

Jakamistalous

Talouden malli, jossa yksityisomistamisen sijaan pyritään yhteiskäyttöön ja palvelujen kuluttamiseen.

Kiertotalous

Kiertotaloudessa materiaalit pysyvät kierrossa pitkään, ja niitä käytetään tehokkaasti ja kestävästi. Tuotteita jaetaan, vuokrataan, korjataan ja kierrätetään, ja tuotantoa palvelullistetaan.

Energiatehokkuus ja ekotehokkuus

Energian tai luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantamisesta seuraa suuremman hyödyn saaminen samasta kulutusyksiköstä.

Ympäristötyö

Organisaation tavoitteellista ja järjestelmällistä työtä ekologisen kestävyyden saavuttamiseksi. Keskiössä hiilineutraalisuus ja luontokadon hillitseminen.

Ympäristöjärjestelmä

Ympäristöjärjestelmä on digitaalinen työkalu, jolla organisaation ympäristövaikutusta ja -työtä seurataan, ohjataan ja kehitetään.

Ympäristövastuullisuus

Ympäristövastuullisuus kattaa organisaation toiminnan vaikutusten ymmärtämisen ilmastoon, luontoon ja terveyteen sekä toiminnan kielteisten vaikutusten vähentämiseksi.

Ekososiaalinen sivistys

Ekososiaalinen sivistys on kuvaus kestävästä kulttuurista, johon pyritään inhimillisen kasvun kautta. Ekososiaalinen sivistys kattaa ymmärryksen ihmisen riippuvuudesta ympäristöstä ja sille aiheutettavista vaikutuksista sekä oikeuksista ja velvollisuuksista muuta luontoa kohtaan. Ekososiaalisesti sivistynyt ihminen painottaa kohtuullisuutta ja tasa-arvoisuutta sekä on kokonaisvaltaisesti vastuullinen muita ihmisiä ja muuta luontoa kohtaan.

Ympäristökädenjälki

Ympäristökädenjälki
Positiiviset ympäristövaikutukset, joita syntyy toiminnan järjestämisen myötä.