Siirry sisältöön
Eco

Ratkaisuja kestävyysmurrokseen (J)

Kuntien rooli kestävän toimintaympäristön rakentajana on keskeinen. Kunnat määrittävät ekologisesti kestävän toiminnan reunaehdot, paikallisen toimintakulttuurin kehityssuunnan sekä toimintojen edellytykset edetessä kohti kestävämpää tulevaisuutta. Kunnat voivat toiminnallaan vaikuttaa laaja-alaisesti luovien alojen kestävyyteen muun muassa saavutettavuuden ja liikenteen ratkaisujen, tilaratkaisujen, taide- ja kulttuurikasvatuksen keinoin sekä rahoitus- ja tukikriteerien kautta.

Keskeisenä teemana LuoTo-toimenpideohjelmassa nousi esiin tarve kehittää luovien alojen ekologisen kestävyyden koulutuspolkua lapsista nuoriin, korkeakoulutukseen ja ammatilliseen täydennyskoulutukseen saakka. Keskiössä on, että kestävyysajattelusta muodostuisi kaiken toiminnan läpäisevä tapa ajatella ja toimia. Ekososiaalisen sivistyksen tulisi olla koko koulutuskaaren perustana, ja koulutuksen sisältöjen tulisi kannustaa pohtimaan kaikissa valinnoissa, miten toimia kestävämmällä tavalla. Kestävyyskoulutus, joka nojaa ikäiseen oppimiseen ja rajojen tunnistamiseen, valmistaisi luovien alojen ammattilaisia monisukupolviseen toimintaan ilmasto- ja monimuotoisuuskriisin ratkaisujen löytämiseksi.

Luovien alojen toimijoiden kestävyysosaamisen kehittäminen on toinen keskeinen tarve, joka nousi esiin kaikissa työpajoissa. Ympäristötyön käynnistämiseen kaivattiin tukea joko asiantuntijapalveluna kestävyysalan ammattilaisilta tai lisäresursseina oman kestävyysosaamisen kehittämiseen.

Luovat alat asennevaikuttajina

Luovilla aloilla on ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa kulttuurin ja käyttäytymisen muutokseen. Luomalla tilannekuvaa ja yhteistä ymmärrystä ekologisen kestävyysmurroksen vaatimista toimenpiteistä taiteella ja kulttuurilla on merkittävä voima auttaa yhteiskunnallista kestävyysmurrosta eteenpäin.

Luomalla utopioita ja dystopioita tulevaisuuden mahdollisista kehityspoluista luovat alat voivat auttaa muodostamaan kokonaiskuvan ilmasto- ja monimuotoisuuskriisin syvyydestä ja elämäntapojen muuttamisen kiireellisyydestä.

Luovien alojen rooli yhteiskunnallisen kestävyysmurroksen edistämisessä on monipuolinen:

  • Luovat alat voivat edesauttaa kulttuurin ja käyttäytymisen muutosta kestävämmäksi tuomalla esiin malleja hyvästä elämästä ja kuluttamisesta maapallon kantokyvyn rajoissa.
  • Taide voi parhaimmillaan inspiroida ja tuoda yhteen ihmisiä erilaisista taustoista ja luoda siltoja yhteisen ymmärryksen syntymiselle.
  • Kulttuurialoille tyypillinen rihmastomainen toimintamalli ja dynaamisesti muodostuvat eritaustaiset tiimit luovat valmiutta yhteistoiminnan syntymiselle yhteiskunnassa myös laajemmin. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden, olemassaolon ja elinvoimaisuuden turvaaminen voidaankin nähdä yhtenä tehokkaimmista kestävyystoimenpiteistä.
  • Luovien alojen kestävyyshankkeissa kehitetään ennakkoluulottomasti kokeilujen kautta uusia, kokonaiskestävyyttä lisääviä toimintamalleja ja luovien alojen toimijat ovatkin ketteriä edelläkävijöitä hyväksi havaittujen kestävien toimintamallien käyttöönottamisessa. Nykytilanteessa luovien alojen toimijat näyttävät usein hallinnolle esimerkkiä kestävämpien toimintatapojen integroimisesta toimintaan.

Luovat alat

Kun puhutaan luovista aloista, puhutaan laajasta ja moninaisesta joukosta erikokoisia ja erityyppisiä toimijoita. LuoTo-hankkeessa luovia aloja on tarkasteltu työ- ja elinkeinoministeriön tekemän jaottelun[1] kautta:

  1. luovat sisällöt (kirjallisuus, musiikki, elokuva ja AV-ala, peliteollisuus)
  2. luovat palvelut (muotoilu ja vaatesuunnittelu, arkkitehtuuri)
  3. luovat tuotteet ja kulttuuri (tapahtumat, esittävät taiteet, kuvataide ja museot sekä kulttuuriperintö)

Arkkitehtuuri

Arkkitehtuurialalla voidaan vaikuttaa yhteiskunnan toimintakykyyn sekä maailman luonnonvarojen käyttöön planeetan kantokyvyn rajoissa. 90% maailman luontokadosta liittyy raaka-aineiden hankintaan (UNEP, 2020) ja 50% vuosittain kulutetuista raaka-aineista käytetään rakentamiseen. Tärkeimmät rakennusten elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin liittyvät päätökset tehdään jo suunnitteluvaiheessa.

Tekstiili- ja muotiala

Tekstiili- ja muotialan uudet kestävät innovaatiot edistävät kestävyyssiirtymää toimialalla, jonka vaikutus on 4-10% kaikista globaaleista kasvihuonepäästöistä. Normalisoimalla vaatteiden pitkäikäistä käyttöä sekä korjattujen ja käytettyjen vaatteiden esteettistä ja kulttuurista hyväksyttävyyttä, ala voi vaikuttaa myös musiikin ja esittävien taiteiden toimijoiden kestävyystyöhön artistien ja esiintyjien toimiessa esikuvina ja uusien kulutusmallien inspiraation lähteinä. Tekstiili- ja muotiala on synnyttänyt runsaasti uusia kiertotalouden innovaatioita ja vaatteiden uudelleenkäyttö second hand -markkinapaikkojen kautta hankittuna on jatkuvassa kasvussa.

Kirjastot ja kirjallisuus

Kirjastot ja kirjallisuus toimivat ekososiaalisen sivistyksen edistäjinä, lisäävät ympäristötietoisuutta ja olemassaolollaan turvaavat kaikille tasa-arvoisen pääsyn kriittisen tiedon äärelle. Lisäksi kirjastot ovat jakamistalouden edistämisen ja kokeilujen mahdollistajia, ja toimivat paikkoina opetella ja harjoittaa korjaustaitoja.

Musiikki

Musiikin alalla tunnetut artistit ovat merkittäviä mielipidevaikuttajia, jotka tavoittavat laajoja yleisöjä ja voivat potentiaalisesti toimia kestävien elämäntapojen esikuvina miljoonille ihmisille. Elävän musiikin alan suuret kestävyyshankkeet toimivat äänitorvina luovien alojen kestävyyssiirtymälle ja tarjoavat työkaluja myös esittävien taiteiden ja tapahtuma-alan toimijoiden kestävyystyölle.

Elokuva ja AV-ala

Elokuva ja AV-ala kertoo ja näyttää meille tarinoita elämästä. Näillä kuvilla ja tarinoilla on mahdollisuus normalisoida kuvastoa maailmasta, jossa eletään ekologisesti kestävällä tavalla ja kulutetaan luonnonvaroja planetaarisia reunaehtoja kunnioittaen.

Peliala

Peliala tavoittaa merkittävän osan maapallon lapsista ja nuorista ja voi käsitellä ympäristökriisiin liittyviä kysymyksiä temaattisesti sisällöissään ja etsiä ympäristökriisin ratkaisuja pelillistämisen kautta. Peliala voi myös olla mukana tuomassa esiin ja ratkaisemassa digitalisaation ympäristövaikutuksia.

Esittävät taiteet

Esittävien taiteiden alalla kehitetyt uudet, kestävät toimintamallit lavasteiden ja puvustuksen uudelleenkäytön ja vuokrauksen edistämiseksi auttavat myös muiden luovien alojen toimijoita. Suurten toimijoiden kehittämät toimintamallit tilojen energia- ja kierrätysratkaisujen parantamiseksi voivat kirittää ja auttaa alan pienempiä toimijoita ympäristöohjelman laatimisessa.

Tapahtuma-ala

Tapahtuma-ala tutkii ratkaisuja isojen yleisöjoukkojen liikkumisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä voi edesauttaa kulttuurista muutosta tarjoamalla tapahtumissa ainoastaan ekologisesti kestävää kasvipohjaista ruokaa, tuomalla kestävyyskysymykset osaksi tapahtumien sisältöä sekä edistyksellisillä kiertotalous- ja kierrätysratkaisuilla. Konsertti- ja tapahtumapaikkojen energiatehokkuusratkaisut voivat hyödyttää muita luovien alojen toimijoita, kuten elokuvateattereita.

Kuvataide

Kuvataide kyseenalaistaa vallitsevia ajatusmalleja, auttaa hahmottamaan ekologisen kriisin syvyyden ja voi parhaimmillaan parantaa yhteiskunnallista vuoropuhelua tuomalla eri taustoista tulevia yleisöjä yhteen. Kuvataide voi auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa maailmasta ja asioiden välisistä suhteista tieteen ja taiteen yhteistyöhankkeilla.

Museot ja kulttuurikeskukset

Museoilla, kulttuurikeskuksilla ja lastenkulttuurialan toimijoilla on mahdollisuus vaikuttaa laajojen ihmisjoukkojen asenteisiin ja toimia kestävän toiminnan edelläkävijöinä luomalla uusia, hiilineutraaleja toimintamalleja. Lisäksi ne voivat toimia aktiivisina ympäristö- ja kulttuuriperintökasvatuksen toimijoina ja ekososiaalisen sivistyksen keskuksina.

Aineeton kulttuuriperintö

Aineeton kulttuuriperintö toimii siltana ihmisten välillä ja tarjoaa ratkaisuja kestävän tulevaisuuden rakentamiselle. Kulttuuriperinnön vahvistaminen ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Aineeton kulttuuriperintö kattaa myös aineellisen ja digitaalisen kulttuuriperinnön.

Luovat alat kestävien toimintamallien kokeilualustana

Luovien alojen kestävyyshankkeissa kehitetään kestävämpiä toimintamalleja, joiden tavoitteena on pienentää alojen toiminnan hiilijalanjälkeä ja sopeuttaa taiteen ja kulttuurin tuottamisen tavat rajalliselle maapallolle. Luovilla aloilla kehitetyt ekologiset innovaatiot voivat vauhdittaa kestävyysmurrosta laajemmin yhteiskunnassa. Alat toimivat edelläkävijöinä kestävien toimintamallien omaksumisessa, kokeillen ja sopeutuen ketterästi ympäröivään yhteiskunnalliseen olosuhteeseen. Parhaimmillaan luovat alat voivatkin kirittää yhteiskunnan muita sektoreita maaliin kestävyystavoitteiden suhteen.

Työ alojen toimintamallien kestävyyden vahvistamiseksi on käynnissä kaikilla luovilla aloilla. Kestävyyshankkeita ja -työkaluja on käytössä ja kehitteillä, mutta ei vielä laajassa mittakaavassa. Luovien alojen kestävyystyössä ollaan kiinnostuneita huomioimaan hiilineutraaliustavoitteiden lisäksi yhä paremmin myös luonnon monimuotoisuuskysymykset ja kiertotalousratkaisut. Isoista kestävyyshankkeista elävän musiikin alan kestävyystyökalu Elma.live ja kuvataiteen alan Vihreä paletti -hanke on rahoitettu EU:n rakennetukirahastosta. Myös LuoTo-hankkeen jatkovaiheen toteuttamiseen on syksyllä 2023 myönnetty OKM:n kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetukea EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä.

Henkilöstön ja yksittäisten taiteilijoiden kestävyysosaamisen kehittäminen ja kestävyystyön omaksuminen osaksi organisaatioiden ja yksittäisten toimijoiden pysyvää toimintakulttuuria luo myös edelläkävijyyttä tulevaisuudessa. Kestävämmät toimintamallit omaksunut toimija on etusijalla silloin, kun kaikkien on tulevaisuudessa kyettävä vastaamaan taiteen ja kulttuurin avustuksiin sisältyviin kestävyyskriteereihin.

Keskinäisen kilpailun sijaan luovilla aloilla on nähtävissä vahva yhteinen tahto kestävyystyön kehittämiseksi. Parhaita käytäntöjä ja omaa kestävyysosaamista ollaan valmiita jakamaan ja verkostoitumalla on saavutettu merkittäviä edistysaskelia yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmasto- ja monimuotoisuuskriisi vaatii nopeita ratkaisuja, ja luovat alat ovat näihin notkeudessaan ja innovatiivisuudessaan kykeneviä vastaamaan.

Kestävyyssiirtymää ratkaistaessa on luovilla aloilla tunnistettavissa yhteisiä, kaikkia aloja läpileikkaavia teemoja. Havaitut teemat kytkeytyvät laaja-alaisesti ilmasto- ja monimuotoisuustyöhön. Näitä ovat energiaratkaisut, kuten tilojen lämmitys ja sähkönkulutus, liikenne, ruokaan liittyvät ratkaisut sekä kiertotalous.

Käytännön ratkaisuja luovien alojen kestävyyshaasteisiin

Vaikka luovat alat eroavat toisistaan merkittävästi, on ekologisen kestävyyden edistämisessä tunnistettavissa yhteisiä haasteita. Merkittäviksi päästölähteiksi luovilla aloilla nousevat kiinteistöjen energiankulutus, matkustus ja kuljetukset sekä materiaalien ja tuotantotapojen aiheuttamat päästöt [2].

LuoTo-esiselvityksessä [3] luovien alojen toimijat tunnistivat haasteellisiksi ympäristökuormittajiksi esimerkiksi kansainvälisestä toiminnasta johtuvan matkustamisen, yleisön liikkumisen aiheuttamat päästöt ja toimintaan liittyvän kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisen silloin, kun toimitaan toisen tahon hallinnoimissa kiinteistöissä. Myös erilaisten digitaalisten toimintamallien ympäristövaikutukset koettiin hankalaksi hahmottaa.

Ekologisesta kestävyydestä käyty keskustelu on luovilla aloilla keskittynyt ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan ja esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen liittyvät haasteet jäävät vähemmälle huomiolle [4]. Seuraavassa kappaleessa pyrimme kokoamaan yhteisiä ratkaisuja luovien alojen keskeisiin kestävyyshaasteisiin tuoden mukaan myös luonnon monimuotoisuutta lisääviä toimenpiteitä.

Kiinteistöt

Luovilla aloilla kiinteistöjä käytetään lukuisiin erilaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi toimistoina, harjoitustiloina, esiintymispaikkoina, teatterisaleina, työhuoneina, museoina, galleriatiloina. Käytössä olevien tilojen koko vaihtelee yksittäisestä työhuoneesta aina isoihin esiintymispaikkoihin tai teattereihin. Myös tilojen käytön kesto vaihtelee tilapäisestä satunnaisesta käytöstä pysyvään vuokralaisuuteen ja aina organisaation omassa omistuksessa oleviin tiloihin. Kiinteistöjen energiatoimet ovat siten myös erilaisia riippuen omistussuhteesta ja tilojen käytön kestosta. Alla käydään läpi kestävyystoimenpiteitä, joita kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi voidaan tehdä riippuen siitä, onko toimija tilojen omistaja, vuokralainen vai satunnainen käyttäjä.

Omassa omistuksessa olevat tilat 

Esimerkiksi toimistot, harjoitustilat, esiintymispaikat, teatterit, työhuoneet, museot tai galleriatilat.

Energia- ja kiertotaloustoimet:

  • Oletko tehnyt jo energiakatselmuksen? Energiakatselmuksessa käydään läpi, mihin energiaa kuluu ja miten energiankäyttöä voidaan tehostaa.
  • Luova alaistukselle, vedelle, lämmitykselle ja sähkökulutukselle seurantajärjestelmä.
  • Kulutusseurannalla voit selvittää kulutustason, havaita muutokset ja selvittää syyt.
  • Suosi ja siirry uusiutuvalla energialla tuotettuun sähköön ja lämpöön. Selvitä esimerkiksi tuulisähkön, aurinkopaneeleiden ja maalämmön käyttömahdollisuuksia.
  • Oletko jo tehnyt energiatehokkuussopimuksen? Energiatehokkuussopimukset 2017-2025
  • Vältä jätettä: käytä lavasteita/rakenteita, puvustusta tai niiden materiaaleja uudelleen (korjaten, muokaten), tarjoiluissa vältä kertakäyttöastioita ja vältä muutakin kertakäyttöistä
  • Varmista monipuoliset kierrätysmahdollisuudet: Hiilihelppi.fi > Kierrätys
  • Ohjeista käyttäjiä toimimaan tiloissa ympäristöystävällisesti, kuten välttämään tarpeetonta energiankulutusta ja kierrättämään jätteet.
  • Oletko tekemässä korjaushanketta? Huomioi energiatehokkuustoimet, kiertotalousmateriaalit ja kierrättäminen
  • Selvitä millainen tilojen käyttöaste on ja voisitko edistää tilojen aktiivisempaa käyttöä, tutustu esimerkiksi malliin, jossa tilat ovat päiväsaikaan toimistokäytössä ja yöllä hotellikäytössä
  • Onko tilojen yhteydessä turvalliset ja toimivat tilat polkupyörien säilyttämiseen ja sosiaalitilat (pukuhuoneet, säilytystilaa, suihkut)?
  • Tarjoa tietoa energia- ja kiertotalousteoista avoimesti, neuvo ja kannusta myös muita vastaaviin tekoihin

Luonnon monimuotoisuuden edistäminen:

Työkaluja:

Vakituinen vuokralainen

Esimerkiksi toimistot, harjoitustilat, esiintymispaikat, teatterit, työhuoneet, museot tai galleriatilat.

  • Kysy vuokranantajalta, onko kiinteistössä tehty energiakatselmus, kulutusseuranta ja energiatehokkuussopimus.
  • Käy vuokranantajan kanssa yllä olevan listan avulla läpi nykytilaa.
  • Kannusta vuokranantajaa siirtymään uusiutuvalla energialla tuotettuun sähköön ja lämpöön.
  • Toimi tiloissa ympäristöystävällisesti ja ohjeista muutkin käyttäjät: säästä energiaa ja kierrätä jätteet.
Ole aloitteentekijänä luonnon monimuotoisuuden edistämisessä.
  • Onko tilan yhteydessä sisäpiha, piha tai parveke, jossa voi edistää luonnon monimuotoisuutta? 
  • Selvitä vuokranantajan kanssa, voisiko pihasta tehdä luontokeitaan ja voisiko lähipuihin laittaa linnunpönttöjä: BirdLife Suomi | Mallit ja mitat
  • Lisää hyöteisille talvehtimispaikkoja: Hyönteishotelliohjeet – Ylä-Karjalan yhdistys (sll.fi)
  • Suosi luonnonkasveja ja monivuotisia kasveja. Tarjoudu mukaan esimerkiksi pönttötalkoisiin, laatikkoviljelyn ylläpitoon tai hyönteishotellien rakentamiseen.
  • Ehdota viherkaton tai seinän rakentamista: Hiilihelppi.fi | Viherkatot
  • Ehdota yhteistyötä paikallisen luonnonsuojelujärjestön kanssa esimerkiksi niittytalkoiden, vieraslajikitkennän, roskatalkoiden, vesien ennallistamisen tai muun paikallisen toiminnan parissa.

Lyhytaikainen vuokralainen vaihtuvissa tiloissa

  • Tiedustele, onko tiloissa tehty yllä olevan kiinteistön omistajalle suunnatun toimenpidelistan mukaisia tekoja. Kannusta tiloja toimimaan.
  •  Pyydä ohjeita, kuinka huomioida ympäristöystävällinen toiminta käyttöösi aikana.

Ole aloitteentekijänä luonnon monimuotoisuuden edistämisessä.

  • Selvitä, voisitko yhdistää yleisötyöhön tietoa luonnon monimuotoisuutta edistävistä toimista tai tehdä lahjoituksen luontokadon pysäyttämiseksi.

Liikkuminen

Yleisön liikkuminen sekä luovien alojen toimijoiden oman liikkumisen päästöt muodostavat merkittävän osan hiilidioksidipäästöistä. Alla on eritelty toimenpiteitä, joilla liikkumisen päästöjä voidaan pienentää ja kannustaa siirtymistä vähäpäästöisempiin liikkumismuotoihin.

Järjestän toimintaa, joka saa samat ihmiset liikkeelle säännöllisesti

  • Kuuluuko toimintaasi lentäminen? Voitko tukea maata pitkin matkustamisen vaihtoehtoja?
  • Onnistuisiko asioiden hoitaminen lentämisen sijaan digiyhteyksin?
  • Voitko asettaa määrällisiä tavoitteita lentämisen vähentämiselle?
  • Onko mahdollista, että usean henkilön sijaan lentää vain yksi kerrallaan?
  • Onko sinulla mahdollisuus edistää sitä, että ryhmälläsi olisi yhteiskäytössä pyöriä, laatikkopyöriä, sähköpyöriä tai sähköauto?
  • Juurruta esimerkiksi työporukalle tai harrastajaryhmille uusi tapa tulla pyöräillen säännölliseen työhön tai harrastukseen.
  • Selvitä ryhmän kanssa turvalliset reitit ja käytälyä palveluja.
  • Kouluta osallistujia talvipyöräilystä ja järjestä yhteinen pyöränhuoltopäivä.

Järjestän toimintaa, jossa eri ihmiset liikkuvat kertaluonteisesti

  • Viesti yleisölle selkeästi, kuinka päästä paikalle julkisilla liikennevälineillä, pyörällä tai mistä löytyvät lähimmät sähköautojen latauspisteet ja pyöräparkit.
  • Selvitä yhteistyötä paikallisliikenteen kanssa: onko tapahtumalipun yhteyteen mahdollista liittää edullinen paikallisliikenteen matkalippu lippuyhteistyönä?
  • Selvitä yhteistyötä paikallisen pyöräjärjestön kanssa: voisiko tilaisuuden tai tapahtuman yhteyteen liittää yhteislähdön pyörällä?

Liikun itse paljon yksin tai yhdessä rajatun joukon kanssa

  • Voitko valita liikkumiseen julkisen liikenteen, pyöräilyn tai kävelyn?
  • Kuuluuko toimintaasi lentäminen? Aseta määrällinen tavoite lentämisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja tue maata pitkin matkustamista tarjoamalla tukea ja mahdollisuus käyttää matka-aika työntekoon.
  • Tarjoa neuvoja ja ohjeita hitaan matkustamisen reittien suunnitteluun ja jaa parhaat käytännöt ja kokemuksesi hitaaseen matkustamiseen liittyen.
  • Voitko vähentää liikkumisen tarvetta esimerkiksi keskittämällä toimintaa samalle paikkakunnalle tai lähipaikkakunnille?
  • Viesti ilmastoystävällisestä liikkumisesta, toimi esikuvana ja edistä kulttuurinmuutosta viemällä oman organisaatiosi kestävät toimintamallit käytäntöön.

Yhteistyöllä ratkaisuista pitkäjänteisiä

  • Lisätään yhteistyötä kuntien, tilojen tarjoajien ja joukkoliikenteen tarjoajien kanssa, jotta julkisen liikenteen infrastruktuuri ja palvelut toimivat sujuvasti ja yleisöllä on mahdollisuus saapua tapahtumaan kävellen, pyöräillen ja käyttäen joukkoliikennettä.
  • Selvitetään taloudellista tukea, jotta alalla voidaan siirtyä nopeasti vähäpäästöisiin ajoneuvoihin (sähkö ja uusiutuvat polttoaineet) sekä mahdollistaa maata pitkin matkustaminen laajasti lentämisen sijaan.

Ruokailu

Ruoantuotanto on maailmanlaajuisesti yksi suurimmista kasvihuonekaasujen aiheuttajista ja yksi merkittävimmistä tekijöistä metsäkadon kasvussa sekä luonnon köyhtymisessä. Kasvipohjaiseen ruokaan siirtyminen on tehokas ilmasto- ja monimuotoisuusteko, joka on mahdollista kaikille toimijoille eikä vaadi lisäresursseja. Vaihtamalla tarjoilut kasvipohjaiseksi voidaan myös nostaa esiin uusia, kotimaisia, lähellä tuotettuja kasvisruokainnovaatiota ja löytää uudelleen perinteisiä kotimaisia kasvisreseptejä.

Kuuluuko toimintaasi ruokailu?

  • Tarjoa kasvipohjaista ruokaa tilaisuuksissasi. Tee organisaatiollesi kasvipohjainen ruokailulinjaus. Ole rohkea edelläkävijä!
  • Tutustu ilmastoruokareseptipankkiin: Reseptit – Ilmastokestävä kasvisruoka
  • Vähennä ruokahävikkiä ennaltaehkäisevästi ja myy ylimenevä ruoka: Ruokahävikin vähentäminen – Maa- ja kotitalousnaiset
  • Jos itse et järjestä tapahtumia, mutta osallistut niihin, pyydä järjestäjiä kiinnittämään huomiota kasvipohjaisen ruoan saatavuuteen ja ruokahävikin vähentämiseen sekä tarjoamaan tarvittaessa ohjeistusta ja kannustusta kertoen hyvistä esimerkeistä.
  • Voit myös käyttää tätä haastetta: Haasta ruokapalvelusi tarjoamaan ilmastokestävää kasvisruokaa! – Ilmastokestävä kasvisruoka
  • Viesti ja edistä myönteisellä tavalla kulttuurinmuutosta: kasvipohjainen ruoka on ekologisempi ja eettisempi tulevaisuuden valinta (vegaanihaaste.fi).
  • Mieti myös ruoan tarjoilua: tarjoile ruoka kestoastioista tai syötävistä astioista. Hyödynnä tapahtumiin saatavilla olevia pesukärryjä ja pantillisia astioita.

Kertakäytöstä kiertotalouteen

Suunnitteletko toimintoja, joissa tarvitaan paljon materiaaleja?

  • Mieti, kuinka minimoida materiaalin käyttöä.
  • Voitko käyttää kierrätettyjä materiaaleja?
  • Vältä kertakäyttöisyyttä ja suosi pitkäikäisiä, uudelleenkäytettäviä ja korjattavia materiaaleja.

Käytätkö toiminnassasi tavaroita?

  • Jos myyt tavaraa, esimerkiksi oheistuotteita tai museokaupan tuotteita, mieti tuotteiden tarpeellisuutta, materiaalivalintoja, pitkäikäisyyttä ja korjausmahdollisuuksia.
  • Jos organisaatiollasi on pukuvarastoja, rekvisiittaa, tyhjiä tiloja tms., selvitä, kuinka voisit jakaa materiaaleja, lainata tai vuokrata niitä muilta/muille.

Lisää yhteistyötä ja jakamistaloutta

  • Luo pysyviä toimintamalleja ja digitaalisia alustoja, joilla yli toimialarajojen voidaan jakaa tavaroita ja tiloja sekä lisätä rekvisiitan, lavasteiden ja puvustuksen kiertoa.

Onko työsi keskiössä koulutus ja/tai viestintä?

  • Verkostoidu ja yhdistä oma alasi muihin vihreän siirtymän edistäjiin yhteiskunnassa.
  • Viesti aktiivisesti oman toimintasi hiilijalanjäljestä sekä kestävyystyöstä.
  • Jaa tietoa, taitoja ja hyviä kestäviä käytäntöjä myös oman toimialasi ulkopuolelle.
  • Luo muiden alasi toimijoiden kanssa yhteinen ekologisesti kestävän toiminnan malli, joka on monistettavissa ja hyödyttää esimerkiksi muita samankokoisia organisaatioita.
  • Palkkaa ja jaa ympäristökoordinaattoriresurssi yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
  • Rakenna ja koordinoi yhteistyötä hiiliviisaiden toimintatapojen jalkauttamiseksi.
  • Järjestä koulutusta kestävyysteemoista muille alasi toimijoille.
  • Järjestä tapahtumia, joissa toimiala saa tietoa, verkostoja ja mahdollisuuksia keskustelulle.

Lähteet:
[1] Luova talous – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi) [2] Valajärvi, A. (2020) Kestävän kehityksen tavoitteet taiteen ja kulttuurin alojen toiminnassa, Ilmastonmuutoksen hillintä ja hiilineutraalius. Opetus- ja kulttuuriministeriö. s. 13.
[3] LuoTo-esiselvitys: Luovat alat kestävyyttä etsimässä (aalto.fi)
[4] Nuora ja Tuovinen (2022) Kestävyydestä kasvua luoville aloille. BusinessFinland. s. 4-5